Perjantaina
No, niin isohan se poisto oli, että jaloissa ja käsissä oli tuskaa. Sinnittelin lounaaseen asti, mutta sitten sain lääkettä pari yksikköä. Nukutti ihanasti, tunnin tajuttomuus ja tuska oli tipotiessään viimeisellä parilläkymmenellä minuutilla.
Lounasruokaan voisi kyllästyä, niin samanlainen se joka päivä on. Vihreää salaattia, tomaattia, kurkkua, tonnikalaa tai muna, joskus raejuustoa, aina päärynä ja albrosoija-jugurtti ja harmittavan harvoin kiisseliä.
Keskustelin joku aika sitten emännän kanssa ja pyysin aamupäivänhoidoille puuroa, mutta sitä en voi saada, koska se on liian edullista. Kaikkien pitäisi saada samanarvosta ruokaa. Pyysin myös soijarouhe tai -lastupataa, kastiketta tai keittoa, mutta enpä sellaistakaan ole saanut. Joskus mielelläni söisin pastaa tai lämmintä kasvissosekeittoa.
Sairaalan ruokatilausjärjestelmä on hankala, siihen on vaikea lisätä potilaan ruokalistaa. Oliko se niin, että vain muutama henkilö voi sitä päivittää. Ennen oli kuulema helpompaa, kun kortille pystyi kirjoittamaan käsin kunkin potilaan erikoistoivomukset. Tietotekniikkaa on tullut helpottamaan palvelua. Asiakkaille palvelu ei ainakaan ole parantunut, mutta huonolla palvelulla on selitys: tietokone!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!